tiistai 25. helmikuuta 2014

Meillä ei ole reittisuunnitelmaa

Palstatilaa Fillari-lehdessä
Meistä on juttu uudessa Fillari-lehdessä. Aikamoinen kunnia olla vierekkäisillä sivuilla Jukka Salmisen ja Slash 9 650B:n kanssa. Ihan kuin oltaisiin kavereita. 

Toimittaja kysyi millainen reittisuunnitelma meillä on. Otto on siitä lähtien murehtinut, että meillä pitäisi olla tarkempi reittisuunnitelma. Miun mielestä sen vakiovastaus "Etelä-Meksikoon tulee ainakin 9 000 km, mutta siitä eteenpäin en ole vielä ehtinyt katsoa." on hyvä. Otto on söpö kun se sanoo sen kiusaantuneena, kuin insinööri, joka ei tiedä tarkkoja lukuja. 

Matka on niin pitkä että siinä voisi tulla kiire. Se ettei me tiedetä tarkoittaa sitä, ettei meillä ole kiire, eikä etenemispaineita. Ajatus elämästä ilman aikatauluja kuulostaa helpottavalta. 

Kaksi aikataulutettua ohjelmanumeroa on: Ensimmäinen viikko ollaan paikallan Vancouverissa. Ja, koska Jenkeissä saa olla kolme kuukautta ilman viisumia, me laskettiin että ollaan Los Angelesissa 21.-27.7. Tulkaa lomailemaan meidän kanssa!

Kavereiden kanssa on ollut puhetta myös yhteisestä joulunvietosta. Se saattaisi sattua Costa Ricaan. ...Mutta ei sovita sitä vielä.

lauantai 8. helmikuuta 2014

Kaikki on jo siellä

Olen löytänyt monta matkakertomusta sieltä minne me ollaan menossa. Tälläkin hetkellä ainakin kolme suomalaista blogaa pyräretkistään Väli- ja Etelä-Amerikassa.

Jukka Salminen on Kolumbiassa. jukkasalminen.com

 Ahti Auno on parhaillaan polkemassa Alaskasta Argentiinaan. soberbicyclist.blogspot.fi

Yksi pariskunta nauttii pitkin Etelä-Amerikkaa. liminaalitila.blogspot.fi

Hauskaa miten periaatteessa sama harrastus tuo eri ihmisille ihan erilaisia kokemuksia. Mutta kaikkien matkaan lähdössä on yhteistä se, että viimeiset viikot ennen h-hetkeä on kiire. Ei kannata jättää mitään tarkoituksella viimetinkaan. 

Tiedätkö muita samalla matkalla?

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Irti arjesta

Otto irtisanoi itsensä töistä eilen. 4. huhtikuuta alkaen Otto on EVP (elää vaimon palkalla). Miä jään vapaalle huhtikuun lopussa.

Alivuokralaiset on, lentoliput on, työpaikat on menny. Taidetaan olla ohi sen pisteen, josta ei ole paluuta. Ja hyvä niin, tie näyttää valoisalta!